Bondit

Bondit eli joukkovelkakirjalainat joiden liikkeeseenlaskijana on esimerkiksi valtio tai yritys, mielletään yleensä melko turvallisiksi sijoituksiksi. Ne maksavat sijoittajalle tyypillisesti kerran tai kaksi vuodessa niin kutsutun kuponkimaksun (Coupon) eli lainan koron ja ne ovat myös jälkimarkkinakelpoisia eli et sitoudu pitämään bondia sen koko voimassaoloaikaa (maturiteetti). Jos haluat myydä omistamasi bondin ennen voimassaoloajan päättymistä niin markkinatilanteesta riippuen et välttämättä saa koko sijoittamaasi pääomaa takaisin. Vastaavasti velkakirjalainan arvo voi myös nousta jolloin voit myydä sen markkinoilla parempaan hintaan.

Turvallisuus velkakirjoissa eli bondeissa on siinä, että esimerkiksi yrityksen hakeutuessa konkurssiin velkojat ovat nokkimisjärjestyksessä ennen osakkeenomistajia ja kehittyneet valtiot harvemmin jättävät lainojaan maksamatta.

Riskit

Kaikkiin sijoituksiin liittyy omat riskinsä, niin myös bondeihin. Valtioiden kuten Saksan tai USA:n bondeihin sijoittaminen on yleensä hyvin turvallista mutta korkotuotto on niissä myös sen mukainen, tällä hetkellä olematon tai jopa negatiivinen. Mikäli haluaa rahoilleen suurempaa korkotuottoa, tulee sijoittajan ottaa enemmän riskiä ja sijoittaa esimerkiksi kehittyvien valtioiden velkakirjoihin tai yritysten liikkeeseenlaskemiin velkakirjoihin. Korkeaa kuponkimaksua tarjoavat bondit mielletään yleensä ns. roskalainoiksi, sillä takaisinmaksusta ei ole niin suurta varmuutta.

Mikäli et ole varautunut pitämään bondia salkussasi sen erääntymiseen asti, saatat joutua myymään sen markkinoilla tappiolliseen hintaan. Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että mitä pidempi maturiteetti bondilla on, sitä herkemmin se reagoi markkinoiden muutoksiin ja sitä volatiilimpi se on. Mitä kauemmin bondilla on aikaa sen erääntymiseen, sitä kauempana sen markkina-arvo voi olla par-arvosta. Par-arvo on bondeilla yleensä 100. Par-arvo tarkoittaa sitä arvoa, jonka bondi maksaa takaisin sijoittajalle erääntymishetkellä.

Markkinoilla bondien hinnat vaihtelevat markkinatilanteen mukaan. Eli bondin voi saada joko alle tai yli par-hinnan. Mikäli ostat bondin yli par-hinnan, todellinen korko on pienempi ja vastaavasti suurempi jos maksat alle par-hinnan. Bondi-treidaajien tarkoitus on harvemmin pitää bondeja kovinkaan pitkään, vaan pikemminkin he pyrkivät hyötymään bondin markkinahinnan vaihtelusta.

Efektiivinen tuotto kertoo, paljonko instrumentti todellisuudessa tuottaa sen hintaan nähden.